maanantai 18. helmikuuta 2008

Liedon kunta ja ottolapsi Lauri Nautelan elämänkaari

Tämä monitasoinen,kahdeksan lukuinen,kertomus Lauri William Nautelasta on omistettu varsinaissuomalaiselle yksilön oikeusturvalle,julkisen valvonnan alaisina oleville viranomaisille sekä tuomareille jotka tinkimättömästi ilman oman edun kilvoittelua hoitavat vastuullista yleistäluottamusta nauttivaa tointaan kuten sivistyneessä ja ihmisten kesken kehitetyssä yhteiskunnassa on mahdollista kehittäen samalla yhteiskunnan järjestyksen säilymisen kannalta tärkeitä lainsäädöksiä sellaisiin muotoihin joita yhteiskunnan jäsenet noudattavat.
Kolme keskeistä perehtymistä vaativaa asiaa oikeuden tutkiessa ratkaistavaksi annettua
asiaa ja tehdessään asiassa lakiin perustuvan päätöksen.
”Tuomarin pitää tarkoin tutkia lain oikeaa ”
tarkoitusta ja perustusta sekä tuomita sen mu-
kaan,mutta ei vastoin sitä,oman mielensä mu-
kaan.”
Suomen Laki
OK 1:11
Oikeuden tulee harkittuaan huolellisesti
kaikkia esiin tulleita seikkoja,päättää,
mitä asiassa on pidettävä totena.
Milloin jonkun todisteen vaikutuksesta
on erityinen säännös,noudatettakoon sitä
Suomen Laki
OK 17:2
Minä H.K. lupaan ja vakuutan kunnian ja omantuntoni kautta,että minä todistan
ja kerron kaiken totuudesta tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään
lisäämättä taikka sitä muuttamatta.
Todistajan vakuutus
OK 17:29
  • 2. luku Lauri Villiamin ensiaskeleet elämänpolulla
Kertomus asioista ja yhteiskunnallisista rakenteista ajalta joihin Laurilla itsellään oli vain normaalin lapsen muistikuviin liityviä unenomaisia muistoja ja joihin nykyään edesmennyttä Lauria ja tapahtumia muistelevat henkilöt usein liittävät katsantokannasta ja vaikuttimista riippuen monipuolisesti väritettyjä sepitelmiä joilla usein ei ole edes siteeksi minkäänlaista todellisuuspohjaa.
Lauri Nautela syntyi 13.10.1914 Helsingissä ja kastettiin sama syksynä Helsingin eteläisen seurakunnan luterilaisessa kirkossa.
Lauri Nautelan biologisesta isästä ei ole selvyyttä,äidistä on selkeitä arkistoituja asiakirjatietoja.
Tietojen perusteella biologinen äiti on menehtynyt 1990-luvun alussa oltuaan useita vuosia asukkaana rannikkoseudun kaupungin vanhainkodissa.
Tietojen mukaan Lauri Nautelalle annettiin tiedoksiantona äidin allekirjoittaman testamentti jonka testamenttimääräyksen nojalla omaisuuden testamentattavana olevan vapaaosan sai ky. vanhainkoti Lauri Nautelan saadessa rintaperilliselle kuuluvan osan jäämistöstä.
Laurin Villiam luovutettiin 1915 Hurtigin lastenkotiin Kauniaisiin.Äidille raskaaseen päätökseen luopua Lauri Villiamista on ollut useita asiallisia perusteltavissa olevia syitä joiden pohjalta hän, kunnallisen holhouslautakunnan ollessa lopullisen ratkaisun antoon oikeuttavassa asemassa,teki
ratkaisunsa lapsen hyvinvoinnin turvaamisen olen asiassa ensisijaisena perusteena.
Luovutus oli johdonmukainen seuraus usean asian yhdistymisestä ,äidin nuoruuden,epävarman taloudellisen tilanteen ja kyseenalaisen ”kristillisen moraalin” omaavan arkielämää vierastavan sekä ymmärtämättömän yhteisön paheksun johdosta joka ylenkatsoi aviotonta äitiä ja ”lehtolasta”.
Lauri Villiamin luovutus lastenkotiin on täysin ymmärrettä tapahtuma biologisen äidin huomatessa omien voimavarojen olevan riittämättömät pienen lapsen huoltoon ja hyvinvointiin.
Saadakseen syvällisemmän käsityksen asiasta lukijan on ajateltava yhteiskunnassa vallinneita olo-suhteita vuonna 1915,ajasta jota ei voida vielä määritellä historiaksi,vaan menneisyydeksi ko.ajan eläneiden ihmisten arvostamiseksi kohdatessamme heitä yhteiskunnassamme.
Lauri Villiam syntyi nimittäin aikana,
1)jolloin nykyiseen demokraattiseen yhteiskuntajärjestelmään kuuluva sosiaaliturvajärjestelmä ennemmän ja vähemmän johdonmukaisineen asetuksineen ja etuisuuksineen oli vain orastavana ajatuksena pienellä osalla suomen väestöä.
2)jolloin vasta tuotiin esille ajatus,että itsellisellä ja itseään sivistyneenä pitävällä kansalla on mahdollisesti edellytyksiä itse laatia aivan oma lainsäädäntö,jolla saatetaan ihmiset yhdenmukaisiin asemiin oikeuksineen ja velvollisuuksineen oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa lainsäädännön määräysten ohjeistamana ja jolla on järjestyksestä sekä oikeudenmukaisuudesta vastaava oikeuslaitos lainmääräysten noudattamista ja täytäänpanon valvonnasta vastaavine tuomareineen.
Alati kehitteillä olevan olevan lainsäädännön johdonmukaisena ajatuksena saattaisi olla erikoinen ja harkitsemisen arvoinen tavoite moniarvoisen yhteiskunnan jäsenten reaalisesta yhdenvertaisuus periaatteesta lain edessä riippumatta taloudellisesta asemasta, kuulumisesta erinlaisiin yhteisöihin tai järjestöihin sekä yhteiskunnallisesta asemasta, joka itsessään on usein sosiaalisessa ja taloudellisessa riippuvuussuhteessa moneen henkilön virallisen aseman säilymisestä päättävään todellista päätäntävaltaa käyttävään päätöksentekijään vaarantaen samalla asemassa olevan henkilon puoluettomuuden ja lakisääteisten määrästen täytäntöönpanon päätöksissä joissa asemassa olevalla on tosiallinen mahdollisuus määrätä toisten taloudelliseen asemaan vaikuttavista seikoista.

3.Luku
Lauri Villiamin ottaminen kasvattilapseksi,adoptointi ottolapsilaki 1925:n nojalla ja asian oikeudellinen vaikutus Laurin varallisuuteen ja omaisuuteen.

Taustatietoja Lauri Villiamin ottovanhemmista

Lauri Viljamin tulevat ottovanhemmat Nautelan kartanon omistaja John Lagerström Liedosta ja vauraasta Piikkiön Pukkilan kartanosta syntyjään ollut Saida os.Malmström vihittiin avioliittoon 20.07.1912.
Vihkimisajankohtana sovellettiin vihttävien omaisuuteen 15.04.1889 aviopuolisoiden omaisuus-ja velkasuhteista annetun asetuksen 1.luvun 3 §:ää jonka nojalla aviopuolisoilla ei ollut avio-oikeutta, käytettiin nimeä naimaoikeus, toistensa ennen avioliittoa perimään ja ostamaan sekä avioliiton aikana perimällä saatuun maalla olevaan kiinteään omaisuuteen.
John Arvid Lagerström oli ostanut Nautelan kartanon,joka on yhteisnimitys usealle tilukselle,maan-viljelijä John Göhlen konkurssipesältä 23.04.1901 ja saanut kolmen lainhuudatuksen jälkeen pysyvän lainvoimaisen omistuksen ko.kartanoon 26.03.1904.
Nautelan kartano oli ja on edelleen huomattavan viehkeä kokonaisuus johon vauraimmillaan kuului satoja hehtaareja viljelysmaata,metsää sekä asiaan kuuluvat hevos-ja karjanhoitotilat,vesivoimalla toimivine viljamyllyineen ja sepän pajoineen.
Kartanon omistaja John Lagerström oli toimelias,uudistuksiin pyrkivä kansanmies, karjanhoitoa sekä maanviljelystä johdonmukaisesti kehittävä maatalousmies joka oikeudenmukaisine arvoineen ja sosiaalisen omantunnon omaavana ihmisenä tuli hyvin toimeen kartanonsa lukuisan työväkensä kanssa huomioiden heidän sosiaaliset ja aineelliset tarpeensa.
Hän seurasi mielenkiinnolla maailmalla tapahtuvia eri yhteiskuntien rakenne- ja sosiaalipoliittisia muutoksia sekä perehtyi aktiivisesti suomen lainsäädäntöön,jonka asetukset pääosin perustuivat 1734 Ruotsin vallan aikana annettuihin lakeihin joiden venäläiset antoivat 1809-1917 vallassa olleessa pääosin olla voimassa ja ollen selvillä lainasetusten aiheellisesta nykyaikaistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä,joiden tuntemusta hän tarvitsi kehittäessää maataloutta sekä hoitaessaa vastuullisia kunnallisia ja yhdistyksellisiä luottamustehtäviä, hän toimi vuosien varrella mm.Liedon holhouslautakunnan puheenjohtajana.
John Lagertrömin vihityllä vaimolla Saidalla,joka oli parikymmentä vuotta miestään nuorempi,oli jo lapsuuden kodistaan Piikkiön Pukkilan kartanosta kertynyt varteen otettava kokemus maatalontöista ja vaativasta emännän roolista aikana jolloin ei tunnettu raskaita ja aikaa vieviä töitä nykyisin helpottavia työvälineitä.
Hän tarttui rivakasti työntekoon vastaten kartanon arkielämään kuuluvien toimien täytäntöönpanosta vaativine karjanhoitoineen.Tullessaan nuorikkona Nautelan kartanoon hän heti pani alulle karjanjalostuksen toimien menestyksellisesti myös muilla karjatalouden aloilla.
Tulevaisuudessa hän toimi useissa luottamustoimissa eri seurojen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä,mm.Liedon Kunnalliskodin johtokunnassa sen perustamisesta lähtien.
John ja Saida Lagerström ottivat Lauri Villiamin kasvatikseen Nautelan kartanoon 1920-luvun alkupuoliskolla
Lauri Villiamin adoptoinnista sekä John ja Saida Lagerströmin keskinäisestestamentista seuranneet varallisuusoikeudelliset seuraamukset.
Lauri Villamin oltua muutaman vuoden kasvattilapsena Nautelan kartanossa Saida ja John Lagerströmit jättivät Turussa sijaineeseen Liedon käräjäkunnan kihlakunnanoikeuteen V T Arvo R. Heikosen avustamana laatimansa hakemuksen halustaan adoptoida Lauri Villamin niine oikeuksineen ja velvollisuuksineen kuin 05.06.1925 annetussa laissa säädettiin ottolapsien ja ottovanhempien oikeuksista.
Aviopari oli odottanut usean vuoden ajan Ottolapsilain,josta lainvalmistelukunta 15.06.1922 oli antanut ehdotuksen perusteluineen,voimaan tuloa.
Liedon kirkkoherran Wihervaaran ja Liedon Holhouslautakunnan puheenjohtajan Postin toimitettua oikeudelle asiaan kuuluvat kirjalliset lausunnot Saida ja John Lagerströmin henkilökohtaisista ominaisuuksista sekä olosuhteista joihin Lauri Villiam aiotaan adoptoida sekä oikeuden kuultua adoptointiasiaa puoltavan virallisen syyttäjän Liedon nimismiehen Toivo Kaislan lausuman ja luettuaan lastenkodinjohtajan Karl Hurtigin allekirjoittaman ja oikeutta varten toimitetun Lauri Villiamia koskevan luovutusasiakirjan oikeus antoi päätöksensä suostua hakemukseen.
Lauri Villiam julistettiin 21.04.1926 annetulla oikeuden päätöksella Oll 1925 nojalla aviopuolisoiden Saida ja John Lagerströmin yhteiseksi ottolapseksi niine oikeuksineen ja velvollisuuksineen kuin siinä kyseessä olevassa laissa lähemmin säädetään.
Kihlakunnan päätöksen saatua lainvoiman Lauri Villiamin adoptoinnista tehtiin viipymättä
lainvaatima asianmukainen merkintä 1926 Liedon evankelisluterilaisen seurakunnan kirkonkir-
joihin. Adoptoinnin seurauksena Lauri Villiam sai uuden sukunimen Lagerström ottovanhempiensa mukaan.
05.06.1925 annetun Ottolapsilain keskeiset asiat

Suomessa säädetty Oll 1925 perustuu pääosin Ranskassa,Norjassa ja Ruotsissa käytössä olleisiin vastaaviin lainsäädäntöihin jotka poikkeavat täysin anglosaksilaisissa maissa, Yhdysvalloissa ja Isossa- Britanniassa pitkään käytössä olleista säännoistä joilla adoption tullessa lainvoimaiseksi lasten syntymää koskevat alkuperäiset asiakirjat talletettiin siten ettei kukaan voinut saada niitä nähtäväkseen ja lapseksiotetuille luotiin kokonaan uusi identiteetti kirjoittamalla lapsille uusi syntymätodistus,jossa hänen vanhemmiksiin merkittiin lapseksiottajat.
Oll 1925:n,jota ei ole takautuvasti kumottu varallisuusoikeuteen perustuvien perintöoikeudellisten asioiden johdosta,nojalla vahvistetut adoptiot poikkeavat useilta osin nykyisesta 01.01.1980 voimaan tulleen adoptiolain asetuksista.
01.01.1980 jälkeen vahvistetuissa ottolapsisuhteissa adoptoidut siirtyvät nykyisin täysivaltaisesti adoption tehneen sukuun perintöoikeudellisten siteiden katketessa kokonaisvaltaisesti ja lopullisesti biologisiin vanhempiin ja sukulaisiin.
05.06.1925 ottolapsilain keskeiset asiat:
1)Ottolapsen perintöoikeudellinen suhde biologisiin sukulaisiin ei katkea,vaan biologiset sukulaiset ovat ottolapsen lakimääräisiä perillisiä kuin myös toisinpäin joten on mahdollista että ottolapsi perii kahdet vanhemmat.
Jos ottolapsen biologiset vanhemmat ovat kuolleet ennen ottolapsen biologisia isovanhempia niin ottolapsi perii heidät.
Tilanne on toinen adoptio suvussa,ottolapsi perii ottovanhempansa,muttei ottovanhempien vanhempia.
2)Tapauksessa jossa ottovanhemman taloudellinen heikkenee huomattavasti ovat biologiset sukulaiset velvollisia auttamaan lapsen elatuksessa.
3)Ottolapsi ei tule perintöoikeudellisesti samaan asemaan kuin biologinen rintaperillinen.
Naimattomana ja lapsettomana kuolleen ottolapsen perimisessä on poikkeuksia normaalista perimysjärjestyksestä ja riippuu ottolapsen omaisuuden saantotavasta.
Ottolapseksi otton antama perintöoikeus ottovanhemman jälkeen rinnastetaan varallisuusoikeu-dellisesti peruuttamattoman jälkisäädöksen tekoon ottovanhempien määrätessä adoptiolla omaisuutensa saajasta.
Tästä on seurauksena että ottolapsen kuoltua naimattomana ja ilman rintaperillista mahdollisesti elossa olevat ottovanhemmat perivät puoliksi koko ottolapsen omaisuuden pois lukien ottolapsen biologisilta sukulaisilta saama tai peritty omaisuus joka palautuu biologiseen sukuun.
Jos lapsi on puolisoiden lapseksi ottama ja toinen toinen ottovanhemmista on elossa saa tämä koko perinnön,näin siinäkin tapauksessa,että ottolapsi on saanut omaisuuden nyttemmin kuolleelta ottovanhemmalta ja että tältä on jäänyt rintaperillinen.
Jos taas molemmat ottovanhemmat ovat kuolleen ja elossa on ottovanhemman rintaperillinen niin hän perii sen omaisuuden tai sijaan tulleen omaisuuden arvon jonka ottolapsi on saanut ottovanhemmilta perintönä,lahjana tai testamentilla
Kyseessä oleva omaisuus otetaan ottolapsen jäämistöstä ennen jakoa,jos omaisuutta ei ole tallella sen arvo otetaan jäämistön muista varoista.
Ottolapsen omaisuudestaan laatima testamentti on suoraan lain nojalla pätemätön suhteessa ottovanhemman rintaperillisen vaatimuksiin ottolapsen jäämistöstä.
John ja Saida Lagerströmin keskinäinen testamentti

John Lagerströmin alkaessa tuntea ajoittaista heikkoutta ja väsymystä,niin hän,John Lagerström laati ja allekirjoitti 28.07.1924 vaimonsa Saida Lagerströmin kanssa keskinäisen testamentin.
Kyseisessä testamentissa on määrätty koko Lagertrömien omaisuudesta sisältäen useita yksilöityjä ja tarkkaan määriteltyjä jälkisäädöksiä useille eri tahoille ja määritellyille omaisuuden viimesaajille.
Lauri Nautelan adoptointi,joka rinnastetaan perimysoikeudellisesti testamenttiin, oli huomioitu 28 .07 .1924 testamentissa,ei aiheuttanut testamenttien keskinäistä ristiriitaa ja perimysoi-keuksien päällekkäisyyttä vaikka kysymys oli kahdesta jälkisäädöksestä jotka koskivat samaa omaisuusryhmää.
John Lagerströmillä oli valta testamentata omaisuutensa,riippumatta rintaperillisistä, haluamil-leen tahoille poislukien perimysmaa tai sen sijaan saatu vastine.
John Lagerströmin kuolema

John Arvid Lagerström menehtyi 27.01.1928 imukudosverisyöpään Eiran sairaalassa Helsingissä.
Vainaja kuljetettiin Eiran sairaalasta perjantaina 03.02.1928 klo 15.00 Helsingin rautatieasemalle
Turun rautatieasemalta lähti lauantaina 04.02.1928 klo 13.00 John Lagerströmin surusaatto, vainajan maatessa hevosvetoisissa vaunuissa,Turun vanhalle hautausmaalle jossa hautaus-toimitus suoritettiin muistotilaisuuden tapahtuessa Liedossa Nautelan kartanossa.
John Lagerströmin perukirja
John Arvid Lagerströmin perunkirja toimitettiin 13.04.1928 Nautelan kartanossa
Uskottuina miehinä toimivat:
1)VT Arvo R.Heikonen
2)Hannes Hietarinta,kartanonomistaja
Pesän ilmoitti:
1)leski Saida Lagerström
Läsnä oli myös Liedon ym.kuntain käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden määrämä oikeusneuvosmies Wäinö L.Mela joka oli 11.04.1928 määrätty valvomaan uskottuna miehenä Lauri Nautelan etua kaikissa asioissa missä edut ja oikeudet voivat tulla kysymykseen.
Uskotun miehen määräys oli seurausta John Lagerströmin 28.07.1924 allekirjoittamasta testamentista ja sen jälkisäädöksistä joka liitettiin perunkirjaan ja aiheutti oikeudellisen eturistiriidan ottovanhemman Saida Lagerströmin ja ottolapsi Lauri Lagerströmin välillä.
Saida Lagerström ilmoitti pesän varat ja velat:
pesän varat: 3.345.161,25
pesän velat 930.225,98
pesän säästö 2.414.935,27
Perunkirja tarkistettiin 11.07.1928.
Lautakunta hyväksyi ilmoitetut arvot,mutta lisäsi omaisuuden arvoon osakkeita:
40 kpl Auran kerman tehdas oy a 400 yht.16.000 markkaa
37kpl Länsisuomen osakepankin a 276 yht.10.212 markkaa
1kpl osuusliike Hankkijan a 100 yht. 100 markkaa
Lautakunta vähensi Saida Lagerströmin etuosana 931,09 markkaa
naimaosana 8.845,36markkaa
yhteensä 9,776,45markkaa
Lautakunta määräsi Saida Lagersrömille veron seuraavin perustein:
”Testamentin nojalla 28.07.1924 saa leski 10 vuoden ajan nauttia pesää,joten lesken nautittavaksi jää 2.431,570 markan 82 pennin arvoinen omaisuus.Noudattaen lainsäädöksiä saadaan verotettavaksi omaisuudeksi laskien se 5% mukaan 10 vuodelta 1.215.785:40”
Tarkastettu ja hyväksytty heinäk.11pv1928
Juho Nikula,JalmariLuoma,T.O.Kaisla
John Lagerströmin testamentin valvonta
John Lagerströmin 28.07.1924 testamentissaan jälkisäädöksin määrämät oikeudenomistajat toimittivat asiallisen testamentinvalvonnan myös Liedon kunta 20.04-26.04.1928.
John Lagerströmin testamentin moite.
VT Mela Lauri ottolapsi Lauri Nautelan toisena holhooja turvatakseen holhottinsa edut John Lagerströmin kuolinpesässä nosti John Lagerströmin jälkisäädöstä kohtaan, mikäli sillä oli määrätty perimysmaasta tai sen sijaan tulleesta vastineesta muille kuin ottolapsi Lauri Nautelalle, moitekanteen.
Kihlakunnanoikeus ratkaisi asian 05.04.1929 antamalla päätöksen testamentin julistamiseksi pätemättömäksi ”...testamentti mitättömäksi, mikäli John Arvid Lagerström sen kautta on määrännyt hänen perimänsä osuuden Nautelan kartanosta tai sen vastikkeen luovuttamisesta Karl ja Aina Lagerströmille sekä Elin Ståhlelle ja tämän osuuden hallinta-ja nautintaoikeudesta Saida Elisabeth Lagerströmin eduksi.
Oikeuden antama ja testamenttimääräyksen kumoava päätös rajoittui koskemaan vain John Lagerströmin jälkisäädöksessä mahdollisesti antamaa määräystä perimysmaasta ja sen sijaan tulleesta vastineesta.
Oikeuden ratkaistavaksi ei tuotu kysymystä missä olisi vaadittu määrittelemään perimysmaan tai sen vastineen osuutta John Lagerströmin omaisuudesta.
John Lagerströmin testamentin muotoa ja pätevyyttä ei muilta osin kyseenalaistettu eikä muita testamentissa olleita jälkisäädöksiä julistettu pätemättömäksi vaan täytäntöönpantiin John Lagerströmin tahdon ja annettujen testamenttimääräysten mukaisesti.
VT Mela on ylireagoinut perustellusti nostaessaan testamentinmoitekanteen perusteluna John Lagerströmin jälkisäädöksessään mahdollisesti määräämästä perimysmaasta ja sen sijaan tulleen vastineesta.
Ylireagointi on ymmärrettävissä perehtyessä tapahtuman ajankohtana voimassa olleeseen perintölainsäädäntöön jossa ei tunnettu 1965 voimaan tullutta säädöstä pesänselvityksestä,vaan useimmat tulkintaa vaativat asiat vietiin oikeuden ratkaistavaksi.
1)Asiakirja selvitysten perusteella olisi ollut yksinkertaista selvittää mikä osa John Lagerströmin omaisuudesta on ollut perimysmaata tai sen sijaan tullut vastinetta,kuin senkin toteaminen mitä kiinteää omaisuutta John Lagerström ja Saida os.Malmsröm omistivat ennen avioliittoa. Muunlaisenhan kumpaisellekin ennen avioliittoa erikseen kuuluneen omaisuuden he omistivat
avioliiton solmimisen jälkeen yhdessä.
2)Ottolapsi Lauri Lagerström sai Oll 1925:n nojalla testamenttiin rinnastettavan perintö-oikeuden jolloin adoption tultua lainvoimaiseksi hänelle lankesi suoraan lainnojalla oikeus perimysmaahan ja sen sijaan tulleeseen vastineeseen.
John Lagerström oli testamentissaan huomioinut, tulevan adoption, ainoastaan adoption ajankohdan ollessa epäselvä,ja perimysmaahan oikeutetut lakimääräiset perilliset.
Asia tulee selkeästi esille hänen käyttämästä sanamuodosta,” ... oikeudenomistajat saavat ensiksi mitä laillisessa perimysjärjestyksen mukaan heille kuuluu perimysmaasta annettujen säännösten mukaa,sekä lisäksi yhden seisemännen osan (1/7) pesän loppujäännöksestä.
Tulkitessa John Lagerströmin 28.07.1928 allekirjoittamaa testamentti ja tahtoa on huomioitava:
että John Lagerström oli vakavasti sairas eikä lakivaliokunnassa suunniteilla olleesta ottolapsilain voimaan vastumisajankohdasta ollut varmuutta,John Lagerström oli vakavasti sairas eikä ollut varmuutta ehtiikö ottolapsilaki voimaan ennen hänen menehtymistään ja halu turvata vaimonsa Saida Lagerströmin,kasvattilapsi Lauri Villiamin ja sisartensa oikeudet hänen kuoltuaan suuriman osan omaisuudestaan ollessa testamenttausvapaata.
Osittainen perinnönjako John Lagerströmin kuolinpesässä

Turussa 06.06.1930 toimitettiin osittainen perinnönjako John Arvid Lagerströmin 28.07.1924 antaman testamenttimääräyksen nojalla.
Läsnä ja sopimusosapuolina olivat leski Saida Lagerström ja pesän osakkaat Karl Lagerström, Elin Ståhle ja Aina Lagerström sekä Lauri Viljam Lagerströmin uskottumies Väinö Lennart Melan.
Pesästä erotettava osuus perustui John Lagerströmin jälkisäädöksen määräykseen, siinä tapauksessa tapauksessa ja sen jälkeen kun kartano on tullut myydyksi tai muuten luovutetuksi sekä huomioiden useat pesänpäältä otettavien jälkisäädöksien määräykset ja ehdot on jako tehtävä seuraavasti:
”Minun John Lagerströmin veljeni Karl Lagerström ja sisareni Aina Lagerström sekä Elin Ståhle tai heidän oikeudenomistajansa saavat ensiksi mitä heille laillisen perimysjärjestyksen mukaan heille kuuluu perimysmaasta annettujen säännösten mukaan,sekä lisäksi yhden seitsemännen osan (1/7) pesän loppujäännöksestä.”
Siitä huolimatta että Saida Lagerströmillä oli 10 vuoden hallintaoikeus jakamattomana pidettävässä John Lagerströmin kuolinpesässä ja ko. jälkisäädösmääräys pantaisiin täytäntöön vasta kartanon tultua myydyksi sekä reaalisenjaon koskiessa vasta siten saatuja myyntihintoja niin asiassa sovellettiin täydentävää tulkintaa ko.testamenttimääräyksen kohdalla.
Seurauksena että Lauri Villiam oli adoptoitu 21.04.1926 niin laillinen perimysoikeus perimysmaahan tai sen sijaan tulleeseen vastineeseen oli yksinomaan ottolapsi Lauri Lagerströmillä.
John Lagerströmin veljen ja siskojen suhteellinen osuus 1/7 pesänvaroihin perustui jälkisää-döksen määräykseen ja arvomääräinen osuus joka heille reaalisesti laskettiin käteen yht. 390.000.markkaa perustui John Lagerströmin perunkirjan laskettuun pesänsäästöön ja kiinteistöjen reaaliarvoon.
Ko.John Lagerströmin sukulaiset oikeudenomistajineen eivät luopuneet oikeuksistaa omaisuuden viimesaajina Saida Lagerströmin jälkeen ja jos ottolapsi Lauri Lagerström kuolee naimattomana sekä lapsettomana.
Liedon holhous lautakunta hyväksyi laaditun ja allekirjoitetun sopimuksen.
Lauri Lagerströmille ja Saida Lagerströmille jäi molemmille lasketusta pesänsäästöstä 3/7 osuus.
Saida Lagerströmin toinen avioliitto
Saida Lagerström vihittiin toiseen avioliittoon 18.12.1930 Kaarlo Einari Marienbergin kanssa.
Kaarlo Einari Marienbergillä ei ollut avio-oikeutta vaimonsa Saidan John Lagerströmilta testa-mentin nojalla saamaan omaisuuteen.
Kaarlo Einari Marienberg ei ollut Lauri Villiamin ottovanhempi,hän oli ns.isäpuoli ja kasvattaja.
Kaarlo Einari Marienbergin ja Lauri Villiam Lagerströmin välillä ei ollut minkäänlaista perimys-oikeudellista suhdetta.
Lainhuudatus John Lagerströmiltä testamentin nojalla saatuihin kiinteistöihin

Tehtyään John Lagerströmin sukulaisten kanssa sopimusjaon 06.06.1930 osittaisesta perinnön-jaosta jonka Liedon kunnanholhouslautakunta hyväksyi VT Melan esityksestä,Saida Elisabeth Lagerström-Marienbergille ja alaikäiselle Lauri Viljam Lagerströmille oli mahdollisuus hakea Nautelan kartanon tiloille yhteinen lainhuudatus, jonka saamista testamenttimääräys omai-suuden arvon viimesaajista ei rajoittanut.
Lainhuudatus myönnettiin Liedon ym.pitäjäin käräjäkunnassa 20.04.1932 seuraaville tiloille:
Kukkarkoski nimiseen yksinäiseen perintötilaanRN:1:13,liedon pitäjässä,Heikkilä nimiseen rälssitilaan N:3,Knaapi nimiseen rälssitilaan RN:o 4:4,Uusiniitty nimiseen tilaan RN:1:3,Ruuhenoja RN:1:4,Kotasuo RN:o 1:5 Suotio RN:o 1:8,Kullansuo RN:1:11,Anttila RN:o 1:12 ja Marttila RN:o 2:10 tiloihin kaikki Liedon pitäjän Nautelan kylässä,ynnä Häntelä nimiseen tilaan RN:o(2.3):60 saman pitäjän Tammentaan kylässä.
4.luku Lauri Nautela täysi-ikäisenä

Sukunimen muutos

Turun ja Porin läänin maaherran päätöksellä Saidan ja hänen toisen toisen aviomiehensä Kaarlo Einarin sukunimi Marienberg sekä Lauri William sukunimi Lagertsrömin muutettiin 21.08.1935 Nautelaksi.
Suomalaisuuden liitto antoi 19.10.1936 nimensuojaushakemukseen asiaa puoltavan ratkaisun
Oikeudelliset toimenpiteet osittain jakamattomassa John Lagerströmin kuolinpesässä Lauri Nautelan tultua täysi-ikäiseksi.
Lauri Nautelan tultua ajan lainsäädännön nojalla 21-vuotiaana täysi-ikäiseksi hänen holhoojina
toimineet ottovanhempi Saida Nautela ja VT Wäinö L.Mela esittivät 19.08.1898 annetun holho-uslain 5:nen luvun asetusten määräämän tilityksen ja selonteon asiaankuuluvin asiakirjoin hä-nelle Lauri Nautelalle John Lagerströmin jälkeen perintönä ja testamentilla tulleen omaisuu-
den hoidosta.
Pesänselvityksestä ja omaisuuden osituksesta vastaisuudessa tehtävää reaalista pesän jakoa varten Lauri Nautela ja Saida Nautela allekirjoittivat 14.09.1936 sopimuskirjan.
Sopimuskirjassa Lauri Nautela hyväksyi kaikki holhoojiensa Saida Nautelan ja VT Wäinö L. Melan suorittamat toimenpiteet pesän kuuluvan omaisuuden hoidossa.
Lauri Nautela hyväksyi myös ottovanhempansa John Lagerströmin 28.07.1924 allekirjoittaman keskinäisen testamentin John Lagerströmin veljensä Karl Lagerströmin ja sisarten Aina Lager-strömin sekä Elina Ståhlen tai heidän oikeudenomistajien hyväksi tehdyn testamenttimääräyk-sen täytäntöönpanon 06.06.1930 sopimusjakona toimitettuna ositteisena perinnonjakona joka oli toimeenpantu määrittelemällä ensin suhteellinen osuus pesästä jonka perusteella toimitetussa reaalisessa jaossa luovutettiin lasketun omaisuuden arvo 390.000 markkaa edellä mainituille pesänosakkaille.
Lauri Nautela hyväksyi myös John Lagerströmin testamenttimääräyksen jolla Saida Nautelalla oli hallintaoikeus kaikkeen,pois lukien Lauri Nautelan Oll 1925.n nojalla perintönä saama perimysmaanvastine,pesään kuuluvaan omaisuuteen tammikuun 27:een päivään 1938 asti.
Lauri Nautela hyväksyi että, he yhdessä ottovanhempi Saida Nautelan kanssa omistivat 28.07.1924 allekirjoitetun John ja Saida Lagerströmin keskinäisen testamentin määräysten nojalla,tehdessään edelleen täydentävää tulkintaa testamenttimääräyksistä määritellessään John Lagerströmin tahtoa,puoliksi pesään kuuluvan omaisuuden velkoineen,pois lukien pesästä ennen jakoa päältäpäin Oll 1925 nojalla perintönä Lauri Nautelalle kuuluvaa perimysmaan vastiketta jonka arvo laskettiin ja määriteltiin 39.000 markan arvoiseksi arvioinnin perustuen asian vaatimiin asiakirjaselvityksiin.
John Lagerströmin testamentin jälkisäädöksellä määräämien testamenttivarojen antaminen Liedon kunnalle tarkoitemääräyksen täytäntöönpano varten
.
John ja Saida Lagerström olivat määränneet 28.07.1924 allekirjoitetussa keskinäisessä testa-mentissa annettavaksi Liedon kunnalle köyhien kansakoululasten vaateavuksi heidän molem-pien tapa-turma-ja henkivakuutukset kuitenkin siten,että John Lagerströmin vakuutusten pääomat annataan vasta neljän vuoden kuluttua hänen kuolinpäivästä lukien sekä lisäksi 10.000 markkaa pesänvaroista.
John Lagerströmin 27.01.1928 tapahtuneen kuoleman jälkeen Liedon kunnan kunnallislauta-kunta piti 16.04.1928 kokouksen jossa päätettiin että John ja Saida Lagerströmin 28.07.1928 allekirjoittama keskinäinen testamentti on välittömästi valvottava asianomaisessa kihlakunnassa Liedon kunnan oikeuksien turvaamiseksi.Kyseessä oleva testamentin valvontatoimenpide jälkisäädöksissä määrättyjen oikeuksien turvaamiseksi lakkautettiin 1990-luvun alussa yksinkertaistaen siihen asti käytännössä ollutta kolmiportaista pesänselvitysjärjestelmää.
Herastuomari Juho Fredrik Alinikula,Liedon kunnan ja kunnallislautakunnan laillisesti valtuut-tamana asiamiehenä valvoi asiaankuuluvasti John ja Saida Lagerströmin 28.07.1928 allekirjoit-taman keskinäisen testamentin 20.04.1928 Turussa Aningaistenkadulla N.o 1.ssa sijainneessa kihlakunnanoikeudessa johon mm.Liedon kunta kuului.
Saida Nautela luovutti tarkoitemääräyksen täytäntöönpanoon ko.testamentin jälkisäädöksellä
määrätyt testamenttivarat 26.01.1938 Liedon kunnan edustajalle Evert Vanhalinnalle hänen toimiessaan Liedon kunnallislautakunnan esimiehenä.
Luovutettuja varoja oli 60.000 markkaa,summa koostui John Lagerströmin erääntyneestä henkivakuutuksesta 50.000 markkaa ja ynnä pesän varoista 10.000 markkaa
Varoilla perustettiin testaattorien tahtoa noudattaen John Lagerströmin rahasto siten että rahaston pääoma pysyi muuttumattomana ja korot käytettiin köyhien kansakoululasten vaatetusavustukseen.
Osittain jakamattomana olleen John Lagerströmin kuolinpesänjako Lauri Nautelan ja hänen ottovanhempansa Saida Nautelan kesken
Nautelan kartanossa Liedossa toimitettiin 16.12.1946 osittainen ositus- sekä perinnönjako John Arvid Lagerströmin jälkeen.
Jako koski ainoastaan Nautelan kartanoon kuuluvia kiinteistöjä siten että irtaimen omaisuuden jako toimitettaisiin vastaisuudessa.
Lauri Nautelalle ennen jakoa pesänpäältä otettava 14.09.1936 sopimuksessa määritelty ja lausuttu Oll 1925:n nojalla perintönä saatu perimysmaavastike rahassa 39.000 kuului John Lagerströmin pesänselvitytoimiin eikä kuulunut 16.12.1946 toimitettuun reaaliseen kiinteistöjen perinnönjakoon joka perustui John Lagerströmin 28.07.1924 testamentissaan antamiin määräyksiin.
Lauri Nautela ja Saida Nautela olivat saaneet kiinteistöihin omistusoikeuden John Lagerströmin testamenttimääräyksen nojalla.
John Lagerströmin testamentin jälkisäädöksen nojalla saatua omaisuutta rasitti omaisuuden määritellyista viimesaajista annetut toissijaismääräykset.
Testamenttinmääräykset eivät sinänsä rajoittaneet heidän lainhuudatusoikeuksiaan kiinteis-töihin omaisuuden viimesaajien hyväksi tehtyjen jälkisäädoksien koskiessa kiinteistöjen myynnistä tai muuten luovuttamalla tulleita varoja.
Toissijaismääräys rajoitti Lauri Nautelan ja Saida Nautelan testamenttausvaltaa. He eivät omai-suuden ensisaajina voineen testamentata John Lagerströmiltä testamentin nojalla saamaansa omaisuutta,sen sijaan tullutta omaisuutta tai omaisuudesta myyntihintoina saatua varallisuutta.
Perintö-ja maakaaressa sekä oikeustoimilaissa annetut erinäiset säädökset turvaavat osaltaan omaisuuden viimesaajien oikeudet kolmannen tahon hyökkäyksiä vastaan.Edellä mainituissa lain säädöksissä on ohjeet myös omaisuuden lahjoittamista tai tahallista hävittämistä vastaan.
Jaon perusteeksi esitettiin:
1)John Arvid Lagerströmin 28.07.1924 allekirjoittama testamentti joka oli asianmukaisella tavalla valvottu ja tiedoksiannettu.
sekä:
2)Maarian ym.kuntain käräjäkunnan kihlakunnanoikeuden 20.04.1932 Lauri Nautelalle ja Saida Nautelalle myöntämä lainhuuto Nautelan kartanoon RN:o 1:16,Marttilan perintötilaan RN.o 2:10, Heikkilän perintötilaan RN.o 3 ja Knaapin perintötilaan RN:o 4:4,kaikki Liedon kunnan Nautelan kylässä,sekä Häntelän perintötilaan RN: (2.3):60,Tammentaan kylässä sekä Kukkarkoski RN:o 1:13 nimiseen tilaan ja Kukkarkosken yksinäistä tilaa,molemmat viimeksi mainitut Liedon kunnassa.
Jako- ja ositustoimituksen olivat uskottuina miehinä ja todistajina Turusta maanmittausinsinööri Aulis Vainio ja VT Arthur Jalas.
John Lagerströmin osittain jakamaton kuolinpesä oli ollut Lauri Nautelan ja Saida Nautelan yhteisomistuksessa siten ettei yhteisomistajien osuuksien suuruutta yhteisomaisuuteen oltu määritelty.
16.12.1946 toimitetun reaalisen jaon jälkeen Nautelan kartanon tilat olivat heidän yhteis-omistuksessa määräosin.
Asia on selkeästi todettavissa mm.veroilmoituksien perusteilla lasketuista veroista joissa Saida Nautelan ja Lauri Nautelan verot määritellään maksettaviksi määräosin yhteisomistuksessa olevasta Nautelan kartanon talouden tuotoista.
Edellämainitut kiinteistöt jaettiin yksinkertaisesti John Lagerströmin jälkisäädoksennojalla seuraavalla tavalla: Saida Elisabeth Nautela sai puolet (½) ja Lauri William Nautela sai puolet(½) edellämainituista kiinteistöistä.
Pakkolunastetut alueet
Valtio pakkolunasti Saida Nautelan ja Lauri Nautelan John Lagerströmin testamentin nojalla saatua kiinteää maaomaisuutta Nautelan kartanon tiloista varsinais-suomeen muuttaneiden karjalaisten tarpeisiin.
Lunastettuja hehtaareja oli yhteensä 269,485 hehtaaria useista tiloista joista suoritettu luovu-tushinta on laskettu 24.10.1950 ja korotettu 21.02.1952 ollen lopullisesti 4.446.447 markkaa.
Pakkolunastuksesta saatu luovutushinta määritellään kuuluvaksi John Lagerströmin jälki-säädöksen nojalla ensisaajien testamenttiomaisuuteen kuuluvaksi.
Lauri Nautelan ottovanhemman Saida Nautelan kuolema
Saida Elisabeth Nautela menehtyi äkillisesti 18.07.1953 Turun lääninsairaalassa
ehdittyään juuri täyttää kuusikymmentä vuotta.
Saida Nautelan perunkirjoitus,seuranneet oikeustoimet ja omaisuudenjako

Saida Nautelan jälkeen toimitettiin 15.10.1953 perunkirjoitus Liedossa Nautelan kartanossa.
Perunkirjaan Saida Elisabeth Nautelan oikeudenomistajiksi kirjattiin leski Kaarlo Einari Nautela,
jonka kanssa vainaja oli vihitty avioliittoon 18.12.1930 ja tästä avioliitosta 20.07.1935 syntynyt alaikäinen poika,Saida Nautelan rintaperillinen sekä Lauri Villiam Nautela ,jonka vainaja oli 21.04.1926 ottanut ottolapsekseen yhdessä silloisen miehensä John Arvid Lagerströmin kanssa.
Pesän ilmoittajina toimivat: leski Kaarlo Einari Nautela jonka hallinnassa kuolinpesän ilmoitettiin olevan ja Lauri Villiam Nautela
Uskottuina miehinä toimivat:
1)Pankinjohtaja Matti Herranen,Liedosta
2)VT Arthur Jalas,Turusta
Perunkirjaan on tehty merkintä että Saida Nautela omistaa määräosan ( ½) Saida ja Lauri Nautelan yhteisomistuksessa olevasta kartanosta ja kartanoon kuuluvista kiinteistöistä. Kiinteistöihin oli haettu lohkomista jota ei oltu ehditty panna täytäntöön.
Perunkirjan liitteenä oli ote kihlakunnanoikeuden lainhuudatusasiainpöytäkirjasta josta selviää
että Saida Nautela ja Lauri Nautela ovat saaneet yhteisenomistusoikeuden Nautelan kartanoon ja siihen kuuluviin tiloihin osaksi perintönä edesmenneen kartanonomistajan John Arvid Lagerströmin jälkeen ja osaksi hänen 28.07.1924 allekirjoittaman testamentin nojalla.
John ja Saida Lagerströmin 28.07.1924 allekirjoittamaa testamenttia ei liitetty Saida Nautelan perukirjaan.Kihlakunnanoikeus kumosi ko.testamenttin Lauri Nautelan toisen holhoojan VT Melan kanteesta ainoastaan perimysmaata ja sen sijaan tullutta vastinetta koskevalta osalta, muilta osin ko.testamentin muotoa ja pätevyyttä ei kyseenalaistettu eikä testamentin muita jälkisäädöksiä julistettu pätemättömiksi.
Saida Lagerström-Nautelan ei ollut laatinut muuta testamenttia ei edes itse hankkimastaan omaisuudesta.Hänellä on ollut myös oikeudentuntoa ja hän on ollut täysin selvillä siitä seikasta ettei hänellä ollut oikeutta testamentata omaisuutta joka oli langennut hänelle John Lagerströmin testamenttimääräyksen perusteella siihen viimesaajista liittyvän ehdon tähden jonka hän oli täysin hyväksynyt.
Saida Nautelan perunkirja jätettiin 28.12.1953 Liedon perintöverolautakunnalle,joka toimitti päätöksen perintöverotuksesta.
Liedon perintöverolautakunnan päätös perustui:
1) ilmoitettuun pesän omaisuuden arvoon:
pesän brutto-omaisuus 18.568.013 markkaa
velat ja poistot 2.246.373 markkaa
pesän säästön = 16.321.640 markkaa
2a)Lesken Kaarlo Einari Nautelan ilmoitukseen,että hänellä on avio-oikeus puoleen Saida Nautelan jäämistöstä
b)Lauri Nautelan vaatimukseen pesänomaisuudesta ottolapsilain 1925:n nojalla adoptoinnin perusteella syntyneen perintöoikeuden nojalla.
c)Saida Nautelan rintaperillisen lakimääräiseen perimysoikeuteen.
Saida Nautelan kuolinpesän oli siten osakkaiden yhteisomistuksessa suhteellisen omistus-suhteiden määräytyessä seuraavasti: Eino Nautelalla avioikeuden perusteella puolet( ½) pesästä sekä Lauri Nautelalla ja Saidan rintaperillisellä kummallakin neljäsosa (¼) ko. pesästä.
Ottolapsi Lauri Nautelan suhteellisen pesäosuuden omaisuuden arvo, Saida Nautelan tarkistetun perukirjan perusteella,oli:4.080.000 markkaa.
Saida Nautelan oltua John Lagerströmiltä testamentin nojalla perityn omaisuuden ensisaaja niin hänen kuolemansa jälkeen hänen ja John Lagerströmin 28.07.1928 laatiman keskinäisen tes-tamentin valvoivat 17.10.1953 kihlakunnanoikeudessa ko. testamentissa määrätyt omaisuuden viimesaajat:
John Lagerströmin sisar Aina Lagerström ja oikeudenomistajina Elin Ståhlen tytär Kerstin Ståhle, sekä John Lagerströmin veljen Karl Lagerströmin lapset,Märtä Borenius,Gunhild Winckelman ja Ebbe Lerche kaikkien oltua Helsingistä.
Edellä mainitut oikeudenomistajat antoivat Lauri Nautelalle ja Saida Nautelan toiselle avio-miehelle Eino Nautelalle,joka toimi myös alaikäisen rintaperillisen holhoojana,jäljennöksen kihlakunnan valvonta pöytäkirjasta 28.07.1924 testamentin tiedoksiantotarkoituksessa ja vaativat heille lain nojalla kuuluvaa osuutta Saida Nautelan kuolinpesästä omaisuuden viimesaajina.
Eino Nautela jolla ei ollut avioikeutta Saida Nautelan John Lagerströmiltä 28.07 .1924 testamen-tin nojalla perimään omaisuuteen nosti kanteen ko.testamentin omaisuuden viimesaajia koske-van jälkisäädöksen julistamiseksi pätemättömäksi, Saida Nautelan John Lagerströmin jälkeen testamentilla perimän omaisuuden osalta.
Eino Nautelalla oli perusteena kanteen nostoon huomattava henkilökohtainen taloudellinen etu, ottolapsi Lauri Nautelan ja Saida Nautelan rintaperillisen etujen ollessa turvatut lainsäädännön nojalla.Lauri Nautela ajoi ko.kannetta kuitenkin yhdessä Eino Nautelan kanssa joskin hänellä ei asiassa ollut sinänsä taloudellista etua kysymyksessä.Olisi oikeuden päätös kanteen hyväksyvä tai hylkäävä niin asialla ei olisi merkitystä hänen,adoptiolapsen,oikeudelliseen asemaan jäämis-töstä perintönä saatavaan omaisuuteen.
Oikeus hyväksyi Eino Nautelan kanteen perustellen asiaa:
1)Lauri Nautelan 21.04.1926 adoptiolla joka oli tapahtunut John Lagerströmin 28.07.1924 allekirjoittaman testamentin jälkeen muuttaen perimysjärjestystä.
2)ettei Nautelan kartanoa oltu myyty kuten testamentissa määrättiin.
On täysin perusteltua olettaa,etteivat vastaajina olleet omaisuuden viimesaajat John Lagers-
tromin sukulaiset osanneet oikealla tavalla ajaa vaatimuksiaan Saida Nautelan jäämistöstä.
Heidän olisi pitänyt vaatia pesän selvitystä Saida Nautelan jäämistössä jolloin olisi eroteltu Eino Nautelan avio-oikeuteen perustuva osuus ja laskettu ottolapsi Lauri Nautelan ja Saida Nautelan rintaperillisen lakimääräiset osuudet ja sen jälkeen määritelty omaisuuden viimesaajien suhteellinen ja arvomääräinen osuus pesään jääneestä omaisuudesta.
1)Kyseisessä olevassa John Lagerströmin 28.07.1924 allekirjoittamassa testamentissa on huomioitu Lauri Nautelan tuleva adoptio,kunhan adoptiolainsäädäntö astuu voimaan.John Lagerströmillä oli oikeus testamentata omaisuutensa ja sensijaan tullut arvo haluamilleen tahoille,poislukien selvitetty perimysmaan vastineen arvo.
2)Testamentissa on on käsitelty tilannettä jolloin kartano tiluksineen on myyty ja jakoluvuin määritelty viimesaajien osuudet myyntihinnoista.
On selvää että tilanteessa olisi voinut käyttää täydentävää tulkintaa kyseisen testamentti-määräyksen kohdalla ja asettua John Lagertrömin nojatuoliin sekä asemaan arvioidessa hänen tahtoaan muistaa sisaruksiaan ja heidän oikeudenomistajiaan.On muistettava että John Lagerströmin veli ja sisarukset auttoivat huomattavin määrin taloudellisesti John Lagerströmiä hänen ostaessaan Nautelan kartanon ja sen jälkeen tapahtuneissa varallisuusoikeudellisissa asioissa.
Perintölain 1965 tapahtuneen uudistuksen jälkeen täydentävän tulkinnan suorittaminen on yksinkertaistunut pesänselvittäjien ja oikeusistuimien saatua tarpeelliset ohjeet asiain ratkaisemiseksi.
Asiasta on olemassa merkittävän painoarvon omaavia lausuntoja jotka ovat ristiriidassa oikeuden ratkaisun kanssa joka puolsi Eino Nautelan kannetta hyläten omaisuuden viimesaajien vaatimukset Saida Nautelan jäämistöstä.
Kyseisestä John Lagerströmin sisaruksista ja heidän oikeudenomistajistaan omaisuuden viime-saajina Saida Nautelan jälkeen ovat antaneet lausuntonsa EinoNautelan ajaman kanteen aikana:
1)Professori A.R.Heikonen,joka oli John Lagesrtrömin henkilökohtainen ystävä,neuvonantaja, oikeudellinen avustaja sekä John Lagerströmin testamentin todistaja.
2)Siviilioikeuden professori Ilmari Caselius
3)Siviilioikeuden dosentti Matti Ylöstalo
Edellämainitut oikeusoppineet ovat yhtenevästi todenneet että John Lagerströmin jälkisää-döksessä käyttämiä kartanon myyntihintoja koskevia murtolukuja olisi sovellettava myymät-tömiin kiinteistöihin viimesaajien osuuksien määrittelemiseksi.
Oikeuden ratkaisulla Eino Nautelan hyväksi ei ole merkitystä määritellessä ottolapsi Lauri Nautelan jäämistön oikeudenomistajia Lauri Nautelan ollessa ensisaaja John Lagerströmiltä testamentin nojalla saamaansa omaisuuteen.
Nautelan kartanon,tilusten ja irtaimen omaisuuden yhteisomistuksen purku

Nautelan kartanossa allekirjoitettiin 27.03.1963 sopimus sopimusjakona toimitetusta yhteis-omistuksen purusta Saidan Nautelan kuolinpesässä osittain jakamattomasta kartanosta,siihen kuuluvien tiloineen ja erillisenä asiakirjaliitteenä irtaimesta omaisuuden toimitettu jako.
Lauri Nautelalla oli yhteisomistuksessa olevista tiloista määräosat, ½ tiloista John Lagerströmin
testamenttimääräyksen nojalla ja Saida Nautelan pesästä ¼ Oll 1925:n nojalla adoptoituna tulleella perimysoikeudella.
Edellä lausuttujen määräosien perusteella toimitettiin reaalinen sopimusjako Nautelan kartanon kiinteistöistä.
Lauri Nautelan määräosat jaettaviin kiinteistöihin olivat yhteensä 5/8 osaa,jäljelle jäävän 3/8 jäi
Saida Nautelan leskelle Kaarlo Eino Nautelan ja heidän rintaperillisensä yhteisomistukseen.
Sopimusjaon kaupanvahvistajana toimi Pentti Kainulainen.
Lauri Nautelan reaaliseksi osuudeksi kiinteistöstä tuli tilat Häntelä RN:o (2.3)156, Nautelankar-tano 1:29,Marttila 2:23 Nautelan kylässä ja Kukkarkoski 1:22 yksittäistila joihin 17.10.1963 myönnettyihin lainhuutoihin laati hakemuksen lainopinkanditaatti Heikki Jalas Turusta.
Irtaimesta omaisuudesta Lauri Nautela sai huomattavan kirjaston joka osin oli John Lagers-trömin perua,museoesineet,John Lagerströmistä taiteilija Rautalan maalaama muotokuva,Saida Nautelan vanhempien Olga ja Maurits Malmströmin vihkisormukset jne.
5.luku Lauri Nautelan työelämä ja terveys
Lauri Nautela kävi Liedossa kansakoulun ja kirjoitti 1935 Turun lyseosta ylioppilaaksi aloittaen maatalous-ja metsätieteiten opiskelut Helsingin yliopistossa kunnes sota ja asevelvollisuus keskeyttivät opinnot.
Jatkosodan aikana koetut tapahtumat olivat liikaa herkäluontoiselle Laurille Nautelalle joka kotiutui sodasta merkittävästi vähentynein ruumiin ja sielun voimin.
Lauri Nautela oli jo 1950-luvulla terveydentilaltaan siinä kunnossa että hän vältti ruumiillisia ja
henkisiä ponnistuksia jättäen ,hänelle taloudellista hyvinvointia tuovan, maataloustöihin osallistumisen,johtotehtäviä myöten muiden harteille tehden ainoastaan keveitä kirjanpitoon liittyviä askareita Nautelankosken myllyssä.
Lauri Nautela ei eläessään tehnyt ansiotöitä kartanon ulkopuolella vaan eli maatalon toiminnasta saadun tuoton turvin sekä ottovanhemmiltaan perimän omaisuuden myynnillä ja heiltä saatujen osakkeiden osakeanneilla.
Kiinteätä maaomaisuutta myymällä hän kattoi kulujaan kuitenkin pitäen vaarin hänen omai-suuden viimesaajien oikeuksista eikä oikeamielisenä hävittänyt tai lahjoittanut kaikkea pois käsittäen, että hänen omaisuutta halajava ei nauti vilpittömän mielen suojaa.
Lauri Nautela alkoi myymään varovasti maitaan 1963 laaditun sopimuksen perusteella haet-tujen lainhuutojen saadessa lainvoiman.
Huomattavampia Lauri Nautelalta maata ostaneita on ollut Aurasta kotoisin ollut maanviljeliä
Heikki Pelttari,hän on ostanut mm.seuraavat tilat:
02.06.1964 Heikkilä RN:o 3:24
Marttila RN:o 2:23
09.02.1972 Nautelan kartano niminen tila RN:1:29
Marttila niminen tila RN:2:26
Heikki Pelttarin poika Juha osti Lauri Nautelalta
13.04.1980 Häntelä RN:o (2.3)191
Heikkilä RN:o 3:39
Heikki Pelttari osti ko.tilat pojaltaan 18.02.1987
Liedon kunta on tehnyt Lauri Nautelan kanssa kauppakirjan 10.12.1968 Häntelä RN:(2.3)191 nimisestä tilasta ja saanut lainhuudatuksen 20.02.1970 joka on peruttu.Peruuntuminen on voinut johtua eräiden Lauri Nautelan omaisuuden vimesaajan oikeudellisista toimista.
Sodan jälkeen Lauri Nautela viehättyi alkoholiin niin että perehtyi pikkutarkan ihmisen tavoin tuon ky.nektarin tuottamaan mielihyvään neljännesvuosisadanajan alkoholisoituen siinä sivussa.
Raitistuttuaan 1980-luvun alussa Lauri Nautela hakeutui terveydenhuollopiiriin havaittuaan itsellään olevan fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia joiden todettiin osin olevan seurausta pitkäaikaisesta alkoholinkäytöstä jonka todettiin aiheuttaneen huomattavia ja korjaamattomia keskushermoston vaurioita.
Alkoholin runsaan käytön ja sen mukana tuomien lieveilmiöiden ohella Lauri Nautelan mie-lenkiinnon kohde oli raha-,postimerkki-,argeologiset-,ym.kokoelmat ja niiden kartuttaminen asiaan kuuluvan vanhan kirjallisuuden kera.
Argeologiset kokoelmat hän keräsi osittain itse muiden kokoelmien ollessa pääosin ostettuja ottovanhemmilta perimällä ja testamentin nojalla saadulla varallisuudella.
Lauri Nautela vietti 1990-luvun alusta elämänsä loppuun pääosin Liedon vanhainkodissa josta hänet toimitettiin tarpeen vaatiessa hoidettavaksi Turun Yliopistolliseen keskussairaalaan.

Lauri Nautelan voi perustellusti todeta olleen erittäin heikossa kunnossa elämänsä viimeisinä vuosina ja olleen erittäin todennäköisesti oikeustoimikelvoton.
Perustellusti voidaan kyseenalaistaa hänen lähellään liikkuneiden ihmisten tarkoitusperiä tie-dettäessä Lauri Nautelan vakavaan ahdistuneisuuteen taipuvainen mieli ja huomattava varallisuus, niin voidaan vain arvella syitä miksei Lauri Nautelan vuoksi jätetty hakemusta uskotusta miehestä joka olisi toiminut Lauri Nautelan edunvalvojana ja tukenut häntä taloudellisissa asioissa.
Edunvalvojan läsnä olo ja keskustelu esille tulleista oikeudellisista asioista olisi todennäköisesti helpottanut Lauri Nautelan ahdistusta joka oli osin seurausta hänen ympärillään todennäköisesti hyötymistarkoituksessa liikkuneista ihmisistä jotka esittivät taloudellisista asioista johdattelevia mielipiteitä Lauri Nautelalle
Lauri Nautela oli huomattavalla tavalla passivoitunut osin ikääntymisen seurauksena Liedon vanhainkodissa.Hän kärsi sosiaalisista peloista ja ihmisten kohtaamisesta,masentuneisuudesta sekä ahdistuksesta.
Lauri Nautela oli henkisesti varsin herkkä ja ongelmallinen sillä tavoin että vaativuus ja tyytymättömyys tulivat usein esille ja toisaalta kaikki oli hyvin kun hän sai olla rauhassa omin ehdoin.
Lauri Nautela käsitti itse henkisten ongelmiensa vakavuuden,jotka osin johtuivat keskushermoston vaurioista, olemassa olon,joihin hän itse,jo 1980-luvun alussa haki apua terveydenhoidon ammattilaisilta.
Viimeisinä elinvuosinaan Lauri Nautela kävi hakemassa psykiatrilta apua pahenevaan ahdistu-neisuuteen ja kuulemiinsa harhoihin,kuten kahvimyllyn,niitokoneen ja vieraiden ihmisten ääniin.
Edellä lausutun perusteella on olemassa perusteltu perustelu havainnolle, että Lauri Nautelan
käsityskyky on oleellisesti ,korkeasta iästä,todetuista sairauksista ja keskushermostoon
vaikuttavasta lääkityksestä johtuen,ollut siinä määrin heikentynyt ettei hän ole ymmärtänyt
allekirjoittamiensa asiakirjojen merkitystä,joiden käytöllä on aiheutettu huomattavaa taloudellista vahinkoa hänen jäämistönsä oikeudenomistajille.
Ottolapsi Lauri Nautelan perillisillä on perustellut perusteet hakea kanteella Oikl 33 §.n nojalla
pätemättömäksi Lauri Nautelan viimeisinä elinvuosinaan allekirjoittamia lahja-ja valtakirjoja.
Määritellessä Lauri Nautelan oikeustoimikelpoisuutta on huomioitava myös hänen vaurioi-tuneeseen keskushermostoon vaikuttanut lääkitys,joista osalla on ollut todennäköisesti kiel-teinen vaikutus Lauri Nautelalla diagnosoituihin psyykkisiin ongelmiin,jotka osin aiheutuivat kahdenkymmenen kolmen vuoden runsaasta alkoholinkäytöstä johtuneesta keskushermoston heikentyneestä toiminnasta.
Lauri Nautelan käsityskyvystä on lausunut mielipiteensä oikeudessa mm.VT Raimo Valkama
joka todistajan lausunnossaan totesi Lauri Nautelan olleen jo 1990-luvun alussa kykenemätön
hoitamaan omia asioitaan.
Lauri Nautelalle määrättiin mm.Pertriptyl,Triptyl,Xanor,Aurorix,Tenox ja Tramal nimisiä lääkkeitä viimeisinä elinvuosina.
6.luku Liedon kunta ja Lauri Nautelan elämän ilta
Lauri Nautela ja Liedon kunta allekirjoittivat 08.08.1990 tarkoitemääräys luonteisen lahjakirjan.
Lauri Nautela lahjoitti Liedon kunnalle huomattavat kirja-,raha-, postimerkkikokoelmansa jne. sekä Kukkarkosken yksittäistilan Rno 1:30 ja Mäkkylän kylässä sijaitsevan Taimela-nimisen tila Rno 4:30 ja sillä sijaitsevat rakennukset poislukien 5 hehtaarin määräala Vintalantien ja Lapinkulmatien risteyksessä johon Lauri Nautela pidätti itsellään omistusoikeuden.
Vastineeksi Liedon kunnalta Lauri Nautela halusi,että lahjoitetuille kokoelmille osoitetaan tur-valliset ja riittävät tilat sekä kokoelmat on luetteloitava ja arkistoitava.
Lahjoittamansa Kukkarkoski-nimisen tilan maat Lauri Nautela halusi säilyttää luonnonsuo-jelualueena,peltoviljelyalueena sekä virkistyskäytössä ts.alueella ei voi lahjakirjan ehtojen mukaisesti harjoittaa uudisrakentamista.
VT Raimo Valkama toimi tunnollisesti laissa lähemmin määtyin velvoittein, 08.08.1990 Lauri Nautelan ja Liedon kunnan edustajien kunnanjohtaja Touko Niemelan sekä koulutoimenjoh-
taja Antero Pusan allekirjoittaman lahjakirjan,kaupanvahvistajana.
Lahjakirjan allekirjoittamisajan kohtana voimassa olleen maakaaren säädösten nojalla Lauri Nautelan lähimmillä perillisillä on ollut valta ,perusteena Lauri Nautelan omaisuuden viimesaajille aiheutettu huomattava taloudellinen vahinko,hakea oikeudessa 08.08.1990 Liedon kunnalle annetun lahjan peruuttamista.
Liedon kunta on lahjan vastaanottajana tietoisesti tehnyt vääryyttä ottolapsi Lauri Nautelan perillisille ottamatta asianmukaisesti huomioon Lauri Nautelan omaisuuden viimesaajien
oikeuksia.
Lauri Nautela alkoi muutaman vuoden kuluttua hermostua Liedon kunnan hitauteen 08.08.1990 allekirjoittamansa lahjakirjan ehtojen täytäntöönpanossa sekä pohdiskeli tehneensä perusteettoman lahjoituksen jonka voisi perua.
Varsinais-Suomen liiton myöntäessä 13.10.1993 Lauri Nautelalle Aurora-mitalin,hän rauhoittui
ja lahjoituksessa määrättyjen ehtojen täytäntöönpanon edetä.
Liedon kunnassa aloitettiin samoihin aikoihin vapaansivistystoimen lautakunnan museosäätiötyöryhmässä osana kunnallista museo toimintaa pohtimaan 1990 allekirjoitetun Liedon kunnan ja Lauri Nautelan välillä solmitun tarkoitemääräyksen sisältävän lahjakirjan ehtojen täytäntöönpanoa ja tuottavan omaisuuden mahdollisia hankintatapoja jotka eivät rasittaisi Liedon kunnan taloutta.
Museosäätiötyöryhmään kuului mm.Liedon kunnanhallituksen puheenjohtaja Pertti Peltola, Leena Viskari ja Heikki Pelttari.
Museosäätiöntyöryhmän pohtiessa kunnalle mahdollisimman edullisia rahoitusvaihtoehtoja, Liedon kunnanhallitus esitti samaan 24.01.1994 kunnanvaltuustolle suunnitelman kunnalla olevien vanhojen rahastojen lopettamisesta.
Lopetettavien rahastojen joukkoon oli myös sulautettu Lauri Nautelan ottovanhemman John Lagersrömin testamentin tarkoitemääräyksellä perustettu Lagerströmin rahasto.
Liedon kunnanvaltuusto hyväksyi 28.02.1994 Lagersrömin rahaston lakkauttamisen.
Museosäätiötyöryhmää kiusannut ongelma, velvoite osoittaa tilat Lauri Nautelan lahjoittamille
kokoelmille tai kunta olisi vaarassa menettää lahjoituksen peräytyessä n.24 ha maata eikä Liedon kunta toisaalta halunnut sijoittaa omaa rahaa; taloudellisesti edullisemmasta vaihtoehdosta ratkesi esityksellä perustaa säätiö jonka Liedon kunnanhallitus esitti ja kunnanvaltuusto hyväksyi Lauri Nautelan roolin ollessa lähinnä rahoituksesta vastaava hyväntahtoinen eminenssi.
Nautelankoski-säätiön perustaminen
Nautelankoski-säätiön perustamiseksi Liedon kunta ja Lauri Nautela 13.09.1996 allekirjoittivat säädekirjan.
Säädekirjan mukaan Liedon kunta lahjoitti säätiön peruspääomaksi 150.000 markkaa sekä käyttörahastoksi 250.00 markkaa jonka lisäksi useita kiinteistöjä perustettavan säätiön käyttöön sekä hallintaan.
Lauri Nautelalla oli omistuksessaan n.4.200.000 markan osakkeiden lisäksi huomattavat talletukset pankkitileillä omaisuuden viimesaajien oikeuksien täytäntöönpanemiseksi.
Lauri Nautela luovutti perustettavalle Nautelankoski-säätiölle lahjalupausluonteisesti n.1.000.000 markan edestä osakkeita.
Patentti-ja Rekisterihallitus ei hyväksynyt säädekirjassa esitettyä asiakirjaa, jonka nojalla kaikki Lauri Nautelan Länsi- voiman osakkeet,19332 kpl,olisivat siirtyneet perusteilla olevalle Nautelankoski-säätiölle.
Säädekirjan liite Lauri Nautelan lahjoittamista osakkeista ei täyttänyt lahjalupauslaissa määrättyjä asetuksia,jonkä mukaan osakkeet on määriteltävä yksilöiden.
Patentti-ja Rekisterikeskus vaati Liedon kunnalle lähettämässään korjauskehotuksessa määrittelemään mitkä osakkeet Lauri Nautelan osakesalkusta siirtyy perustettavalle säätiölle.
Patentti-ja rekisterihallitukselle toimitettiin Auran osuuspankista 22.10.1996 annettu selvitys jossa Nautelankoski-säätiölle lahjoitettavat osakkeet olivat määriteltyinä 6444 kpl Länsivoimaa oy:n osakkeita joiden arvo oli 22.10.1996 1.321.020 markkaa loppujen osakkeiden 12.888 kpl jäädessä Lauri Nautelan omistukseen.
Osakkeet on myyty 14.01.1997 jolloin Nautelankoski-säätiö sai osakkeista 1.414.135 markkaa-
Lauri Nautela sai osakkeistaan 14.01.1997 kirjatulla kaupalla 2.828.271 markkaa.
Nautelankoski-säätiön sääntöjen 13 §.n nojalla säätiöllä oleva ja saatu omaisuus menee Liedon kunnalle säätiön mahdollisesti lopettaessa toimintansa.
Säädekirjan allekirjoittamisen esteettömät todistajat olivat:
1)VT Raimo Valkama
2)Heikki Pelttari
Patentti-ja rekisterihallitus myönsi 30.12.1996 perustamisluvan Nautelankoski-säätiölle Y-1108935-4 , Nautelankoski-säätiö merkittiin rekisteriin 18.09.1997.
Lauri Nautelan testamentti
Lauri Nautelalla allekirjoitetuttiin testametti 29.08.1996.Jälkisäädös määräsi Lauri Nautelan omaisuuden menevän juuri perustetulle Nautelankoski-säätiölle.
Testamentin todistajina olivat VT Raimo Valkama ja Heikki Pelttari
Eräästä oikeudenistunnon äänitteestä selviää että VT Raimo Valkama on laatinut testamentin Heikki Pelttarin puhelinsoiton perusteella.Heikki Pelttari oli kuulema keskustellut Lauri Nau-telan kanssa testamentista ja että hän,Heikki Pelttari,oli Laurin Nautelan kanssa päätyneet edellä mainitun kaltaisen jälkisäädöksen laatimiseen.
2.000.000 markan lahjoitus

Nautelankoski-säätiö laati hakemuksen työministeriölle anoen valtionavustusta Nautelankosken museon rakentamisen rahoittamiseksi.
Nautelankoski-säätiö ilmoitti museon rakentamiseen olevan omaa rahoitusta 2.000.000 markkaa sekä haettavan valtionavun ja muun julkisen rahoituksen osuuden olevan yhteensä 4.000.000.markkaa,eli museon rakennuskustannusten kokonaisarvio olisi 6.000.000 markkaa.
Hakemuksen ovat 03.10.1997 allekirjoittaneet:
1)Pertti Peltola,Nautelankoski-säätiön hallituksen puheenjohtaja
2)Leena Viskari,Nautelakoski-säätiön asiamies
Nautelakoski-säätiöltä pyydettiin lisäselvitystä varallisuudesta avustushakemuksessa esitetyn 2.000.000 markan oman rahoituksen osoittamiseksi.
Heikki Pelttari nosti Auran osuuspankista 16.07.1998 Lauri Nautelan tililtä 2.000.000 markkaa
Nostettu summa toimitettiin Henkivakuutus Oy Pohjolaan maksajana Nautelankoskisäätiö.
Oikeuden pöytäkirjoissa on valokopio kyseenalaisesta lahjakirjasta jossa on epävarmalla käsialalla kirjattu lahjoittaja Lauri Nautela.Lahjakirja on allekirjoitettu 16 .07.98 lahjan ollessa 2.000.000 markkaa Nautelankoski-säätiölle.
Lahjakirjan ovat allekirjoittaneet:
Pertti Peltola,Nautelankoski-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Leena Viskari Nautelankoski-säätiön asiamies
Lain asetusten määräämät esteettömät todistajat puuttuvat ko.lahjakirjasta täysin.
Leena Viskari allekirjoitti 17.08.1998 kirjeen joka toimitettiin työministeriöön Juha Karilalle.
Lausunnossa ilmoitettiin olevan omia sijoitettuja varoja 2.000.000 markkaa,jonka pääoman tuotto Lauri Nautelan tahdon mukaan on käytettävä museon toiminnan ylläpitämiseen.
Työministeriö myönsi 19.11.1998 antamallaan päätöksellä rakennusavustusta Nautelakoski-säätiön museorakennustöiden kustannuksiin 1.200.000 markkaa.
Nautelankoski-säätiö ja Liedon kunta ovat vilpillisellä mielellä vastaanottaneet Lauri Nautelalta 08.08.1990 , 13.09.1996 ja 16.07.1998 lahjoitukset ja ovat syyllistyneet Lauri Nautelan omai-suuden olennaiseen vähentymiseen ottamatta asianmukaisesti huomioon ottolapsen perillisten
oikeuksia.
Lauri Nautelan kuolema
Lauri William Nautela menehtyi 05.09.1998 klo 18.50 Liedon terveyskeskuksessa.
Peruskuolinsyy Lauri Nautelan kuolemaan oli useita viikkoja kestänyt keuhkokuume.
Lauri Nautela siunattiin 25.09.1998 klo 12.00 Liedon Pyhän Pietarin kirkossa.Vainaja toimitettin Turun hautausmaalle vapaana olevan tilan löytyessä Lauri Villiamin ottovanhempi John Lagerströmin hautapaikasta.Koruton ja vaatimaton muistotilaisuus järjestettiin Liedon seurakuntatalolla.
Lauri Nautelan jäämistön oikeudenomistajat

Lauri Nautelan ollessa adoptoitu 21.04.1926 vuonna 1925 annetun ottolapsilain nojalla ,jossa on useita poikkeuksia liittyen ottolapsen perimiseen ,verrattuna 01.01.1980 annettun adoptiolain säädöksiin, ja kuoltua naimattomana,lapsettomana sekää adoption ollessa purkamatta 05.09.1998 on määritellässä hänen jäämistön oikeudenomistajia sekä asiassa sovellettavia lainkohtia huomi-oitava myös ottovanhempien John Lagerströmin ja Saida Lagerströmin kuolinajankohdat 27.01.1928 ja 18.07.1953 .
Lapseksiottamisesta 08.02.1985 annetun lain 57 §:n 1 momentin nojalla Lauri Nautelan jäämistöön sovelletaan Ottolapsista 05.06.1925 annetun lain 8 §:n asetuksia määriteltäessä ko.pesän oikeuden-omistajia.
Oll 1925:n 8 § siirrettettiin Perintö-ja avioliittolain uudistuksessa 1965 perintökaaren 4:een lukuun säädöksen sisältöä muuttamatta.Lakivaliokunta totesi antamassaan lausunnossaan ettei kyseistä 8 §:ää ole syytä asettaa edes kyseenalaiseksi sisällöltään ja tarkoitukseltaan.
Johdonmukaisena seurauksena että Oll 1925:n nojalla adoptoidun perintöoikeus ottovanhem-pien omaisuuteen rinnastetaan varallisuusoikeudellisesti testamenttiin ja ottovanhemman rintaperillisen perintöoikeus erityisjälkisäädökseen asiassa sovelletaan perintökaaren 1965 voimaanpanolain 3 §:ssä ja 4 §:ssä määrättyjä säädöksiä.
Lauri Nautelan jäämistön oikeudenomistajat ovat:
1)Lauri Nautelan ottovanhempien elossa olevat rintaperilliset joilla on sijaantulooikeus ottovanhemman jälkeen suoraan alenevassa polvessa.
He ovat pesän päältä ennen perinnönjakoa täytäntöönpantavan erityisjälkisäädöksen oikeudenomistajia.
Kyseessä olevalla erityisjälkisäädöksellä Lauri Nautelan ottovanhemmat John ja Saida Lagerström ovat adoptoimalla Lauri Williamin Oll 1925:n nojalla tulleet määränneksi omaisuudesta jonka ottolapsi on saanut perimällä, testamentilla tai lahjana heiltä
Jollei kyseistä omaisuutta ole tallella niin ottolapsi Lauri Nautelan ottovanhemmilta saaman omaisuuden arvo otetaan jäämistön muista varoista.
Ottovanhemman rintaperillisen vaatiessa ottolapsen ottovanhemmiltaan saamaa omaisuutta niin saadun omaisuuden selvittäminen ja omaisuuden arvon laskeminen kuuluu jäämistön pesänselvitystoimiin eikä vaadi erillistä testamentintulkintaa perillisaseman osalta tai erillistä Lauri Nautelan testamentin moite- tai tulkintakannekannetta.
Lauri Nautelalla 29.08.1996 allekirjoitettu testamentti,hänen omaisuuden siirtymisestä Nautelankoski-säätiölle on suoraan lain nojalla tehoten siltä osin kuin se loukkaa Lauri Nautelan ottovanhemman rintaperillisen oikeuksia.
2)Oll 1925:n nojalla adoptoidun Lauri Nautelan biologiset sukulaiset.
Biologiset sukulaiset ovat Lauri Nautelan lakimääräisiä perillisiä.
Heidän mahdollista olemassa oloa ei voida sivuuttaa Lauri Nautelan perunkirjaa laadittaessa vaikka he eivät mahdollisesti olisi vuosikymmeniin olleet tekemisistä niin asiaa ei voida tulkita mahdollisesta perinnöstä luopumiseen.
Asioitten koskiessa lakisääteisiä varallisuusoikeudellisia perusasioita oikeuskäytännössä on suhtauduttu varsin torjutusti perintökaaren 17 luvun 1 § 2 mom. soveltamiseen Oll 1925:n nojalla tapahtuneissa adoptioissa.
Perintökaaren 17 luvun 1 § mukaan sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä on pätemätön.
Pykälä estää perillisinä tekemästä keskinäisiä sopimuksia tulevaisuudessa mahdollisesti tule-vasta perinnösta,säädöksellä estetään mahdollisesti taloudellista heikompi osaisen perillisen painostus allekirjoituttamalla hänelle tulevaisuudessa epäedulliseksi osoittautuva sopimus, sopimus hetkellä maksettavaa rahallista korvausta vastaan.
Asia on toinen perintökaaren 17 luvun 1 §:mom.tarkoitetulla tavalla tehdyissä sopimuksissa jossa perillinen hyväksymällä perittävän testamentin tai muulla tavalla kirjallisesti ilmoittaa suoraan perittävälle luopuvansa perinnöstä,on luopuminen pätevä.
Tämä asiallinen lain määräysten pakollinen noudattaminen aiheuttaa tilanteen jossa ottovan-hempien on turvauduttava ennakolliseen jäämistösuunnitteluun aivan kuten John Arvid Lagerström on tehnyt suunnitellessaan sekä allekijoittaessaan 28.07.1924 testamentin jossa jälkisäädöksin määrättii omaisuuden viimesaajat mahdollisesti naimattomana ja lapsettomana kuolevan Lauri Nautelan jälkeen.
Heillä on Lauri Nautelan biologisina sukulaisina on oikeus:
a)saada takaisin Lauri Nautelan pesästä Lauri Nautelan heiltä mahdollisesti perintönä ja testamentilla saama omaisuus tai omaisuuden arvo joka otetaan pesän päältä ennen pesänjakoa.
b)lakimääräisen perillisaseman nojalla moittia pätemättömäksi Lauri Nautelalla 29.08.1996 allekirjoitettua testamenttia perintökaaren 13 luvun nojalla kuuden kuukauden sisällä heidän saatua lain asetusten määrämä tiedoksiantona oikeaksi todistetusta jäljennöksestä Lauri Nautelan testamentista.
Biologisen sukulaisen oikeudella moitti pätemättömäksi ottolapsen omaisuudestaan laatimaa testamenttia on huomattava merkitys siinä tapauksessa että ottolapsen ottovanhemmat ovat kuolleet eikä ottovanhemmalta ole jäänyt perimään oikeutettua elossa olevaa rintaperillistä.Kyseisessä tapauksessa ottovanhemmilta perimällä saatu ja muulla tavoin hankkima sekä saama omaisuus ovat samanarvoisessa asemassa.
3)John Lagerströmin 28.07.1924 allekirjoittaman testamentin jälkisäädöksessä määräämät omaisuuden viimesaajat Lauri Nautelan ollessa ensisaaja. Viimesaajilla on intressi ja oikeus ajaa jo olemassa olevan testamentti määräyksen täytäntöönpanoa jonka nojalla Lauri Nautelalla 29.08.1996 allekirjoitettu testamenttimääräys,omaisuuden siirtymisestä Nautelankoski-säätiölle,on ilman muuta mitätön siltä osin kuin se loukkaa ko. viimesaajien oikeuksia.
John ja Saida Lagerströmin kiistaton tarkoitus on ollut määrätä asiallisesti Nautelan kartanosta ja sen sijaan tulleesta omaisuudesta yksilöidyin jälkisäädöksin haluamilleen tahoille ja estää omaisuutensa joutuminen mahdollisesti Lauri Nautelan biologiselle suvulle,kyseenalaisille omaa etu tavoitteleville yhteisöille tai valtiolle kuten on päässyt tapahtumaan.
Testamentin tulkinta ja testamenttaus kompetessia koskevat kysymykset kuuluvat pesänsel-vittäjän ratkaistavaksi tavoilla joista on perintölainsäädännössä asetukset.Jos pesänselvittäjää ei ole haettu omaisuuden viimesaajilla oikeus nostaa oikeudessa tulkintakanne jonka vireille pano ei le sidottu määräaikaan kuten testamentin moitteessa.
.
4)Nautelankoski-säätiön oikeus ja asema, olla osakkaana Lauri Nautelan kuolinpesässä Lauri Nautelalla 29.08.1996 allekirjoitetun testamentin nojalla, on lähinnä nimellinen ja marginaalisen omaisuuden saannon mahdollisuus pesänvaroista joka täysin riippuvainen asiallisesta ja annettujen lainmääräysten nojalla toimitetusta pesänselvityksestä, sekä muiden pesänosakkaiden tuntemasta mahdollisesta myötämielisyydestä Nautelankoski-säätiötä kohtaan.
7.luku John Lagerströmin ja Saida Nautelan omaisuuden muistokirjoitus l. Lauri Nautelan perunkirja.

Perukirjan oikeudellinen merkitys.
Perunkirja on tärkeä siviilioikeudellinen asiakirja jolla on huomattava merkitys pesänselvityk-sen, jaettavan jäämistön laajuden selvittämisen ja perinnönjaon pohjaluettelona pesän osakkaiden sekä erityisjälkisäädösten saajien oikeuksien turvaamisessa ja täytäntöönpanossa.
Perunkirjan toimittamisessa, perunkirjaan liitettävistä pakollisista liitteistä ,pesänselvityksessä ja erityisjälkisäädösten täytäntöönpanossa on noudatettava mitä perintökaaren 20 :ssä ,22:ssa ja 19:sta luvussa sekä perintö-ja lahjaverotuksesta on ky. laissa säädetty.
Liittämispakon alaisista asiakirjoista perunkirjaan on otettava jäljennös tai asiakirjojen sisältö kirjattava sanatarkasti perunkirjaan.
Perunkirjan toimittajilla ei ole oikeutta arvioida tai määritellä pakollisten liitteiden mahdollista pätevyyttä tai oikeusvaikutusta perillisiin ja omaisuuden saantoon jäämistöstä.
Perunkirjan pakollisia liitteitä ovat mm. testamentit,perunkirjat joissa on määrätty omaisuuden viimesaajat perittävän jälkeen sekä asia, joka on keskeinen ottolapsi Lauri Nautelan perunkir-jassa, tuomioistuimen päätös,jolla on vaikutusta perillisasemaan kuten muutkin asiakirjat, jotka ovat tarpeellisia pesän tilan selville saamiseksi.
Muotoiltujen,väärien,erehdyttämistarkoituksessa annettujen tietojen tai tietojen salaaminen perukirjassa on rikosoikeudellisesti sanktioitu.
Rikosoikeudelliset sanktiot ovat seurausta perunkirjan luonteesta pesänselvityksen ja perinnönjaon pohjaluettelona jolla ratkaistaa perillisten jäämistöoikeudellinen asema.
Lauri Nautelan perunkirja tilaisuus

Naimattomana ja lapsettomana kuolleen ottolapsi Lauri Nautelan jälkeen toimitettiin 04.11.1998 perunkirjoitus Liedon kunnantalolla.
Lauri Nautelan kuolinpesän osakkaista ottovanhemman Saida Lagerström-Nautelan rintaperilli-set saivat muutamaa vuorokautta aiemmin suullisen tiedon Liedon kunnantalolla toimitettavasta perunkirjoitustilaisuudesta kolmannelta taholta joka ei kuulunut kuolinpesän hoitoonsa ottanee-seen Nautelankoski-säätiöön eikä kuulu Lauri Nautelan kuolinpesän oikeudenomistajiin.
Lauri Nautelan kuolinpesän oikeudenomistajista ja omaisuuden viimesaajista ei kukaan saanut kirjallista kutsua Lauri Nautelan perunkirja tilaisuuteen tai luonnosta etukäteen laaditusta perunkirjasta.
Heikki Pelttari,Nautelankoski-säätiön varapuheenjohtaja,joka on parhaiten perehtynyt pesän tilaan hoitaessaan Lauri Nautelan taloudellisia asioita mm.toimittamalla Lauri Nautelan veroilmoituksia ja jolle Lauri Nautela oli heikosta terveydentilastaan johtuen antanut määrättyjen pankkitilien hoitoon, oikeuttavan valtakirjan,ei toiminut pesän ilmoittaja.
Asiamies Heikki Pelttari ei ole toimittanut Lauri Nautelan perillisille kauppakaaren 18 luvun 8 §:ssä tarkoitettua asianmukaista tilitystä toimistaan Lauri Nautelan omaisuudella.
Pesän ilmoittajina toimivat:
1)Pertti Peltola,Nautelankoski-säätiön hallituksen puheenjohtaja
2)Leena Viskari Nautelakoskisäätiön asiamies,nykyään myös Nautelankoski museon johtaja
Pesän ilmoittajat esittivät,perukirjan ollessa valmiiksi laadittuna VT Raimo Valkaman toimesta perunkirjasta puutuessa ainoastaan ilmoittajien ja uskottujen miesten allekirjoitukset:
1)Lauri Nautelan sukuselvityksenä Liedon kirkkoherran virastosta 20.09.1998 annetun virkatodistuksen.Lauri Nautelasta perunkirja tilaisuudessa esitettyn virkatodistuksen asiatietojen muotoilu poikkeaa huomattavasti verratessa sitä Lauri Nautelasta aiemmin annettuihin virkatodistuksiin.
2)Lauri Nautelalla 29.08.1996 allekirjoitetun testamentin,jonka nojalla Nautelankoski-säätiö otti
Lauri Nautelan kuolinpesän haltuunsa.
3)Lauri Nautelan 08.08.1990 allekirjoittaman tarkoitemääräykseen perustuvan lahjakirjan Liedon kunnalle.
ja ilmoittavat valan nojalla pesänvarat 1.896982,43 markkaa, pesän velat,joihin kuului maksettavia jälkiveroja Luonais-Suomen verovirastolle 590.990,70 markkaa,yhteensä 638.212,90 pesän säästön ollessa 1.258.869,53 markkaa.
Pesän uskottuina miehinä toimivat:
1)VT Raimo Valkama,Liedosta
ja hänen poikansa
2)opiskelija Mikko Valkama Liedon
Lauri Nautelan perukirjan uskotut miehet toimivat lakimääräisin velvoittein asemassa, jossa heillä oli välitön mahdollisuus vaikuttaa osakkaiden ja perinnönjättäjän omaisuuden viimesaajien jäämistöoikeudelliseen asemaan ja taloudelliseen tilanteeseen.
8.Luku Jälkikirjoitus
Uskottujen miesten VT Raimo Valkaman ja Mikko Valkaman toimittaman Lauri Nautelan perukirjan kirjattujen tietojen perusteella Turun verovirasto toimitti perintö-ja lahjaverolain 25 §:n 1 momentin nojalla perintöveron Lauri Nautelan jäämistöstä.
Lauri Nautelan perunkirjan,jossa kuolinpesän ainoaksi omaisuuden saajaksi on kirjattu Naute-lankoski-säätiö, tietojen perusteella verotoimisto palautti Lauri Nautelan maksamia veroja huomattavan määrän Nautelankoski-säätiön tilille.
Lauri Nautelan testamenttia ei,Nautelankoski-säätiön toimesta,ole annettu tiedoksiantona kenellekkään Lauri Nautelan jäämistön oikeudenomistajalle lain asetusten määräämällä tavalla.
Nautelankoski museon johtaja ja Nautelakoski-säätiön asiamies jätti 11.03.1999 Lounais-suomen verovirastoon 08.03.1999 allekirjoittamansa ilmoituksen Lauri Nautelan kuolinpesän poista-miseksi ennakkoverorekisteristä ilmoittamalla Lauri Nautelan omaisuuden siirtyneen, Lauri Nautelalla 29.08.1996 allekirjoitetun testamentin,ilman kyseisen testamentin lainvoimaa, nojalla Nautelankoski-säätiön omistukseen.
Nautelankoski-säätiön hallituksen jäsenet ovat 09.03.1999 allekirjoittaneet Patentti-ja rekisteri
hallituksen säätiörekisterille toimitetun Nautelankoski-säätiön tilintarkastuskertomuksen vuodelta 1998,johon on kirjattu Lauri Nautelan jäämistön siirtyneen Lauri Nautelan testamentin nojalla Nautelankoski-säätiön omaisuudeksi.
Nautelankoski-säätiön tilintarkastajat Mikko Haavisto ja Terhi Isotalo ovat hyväksyneet 19.03.1999 Nautelankoski-säätiön tilintarkastus kertomuksen vuodelta 1998.
Yleisellä tasolla Nautelankoski-säätiö on asennoitunut kielteisesti lain määräämiin velvollisuuk-siin toimittaa pakollisia asiakirjoja Lauri Nautelan pesänselvitystoimiin aiheuttaen huomattavaa taloudellista vahinkoa ottolapsi Lauri Nautelan lakimääräisille perillisille ja omaisuuden viime-saajille.
Nautelankoski-säätiön vilpillinen asenne on todettavissa Lauri Nautelalla 29.08,1996 allekirjoi-tetun testamentin pätevyyden selvitytoimissa,joka on normaali siviilioikeudellinen riita-asia kuten testamentin tulkintakin ,johon voi turvautua jokainen jonka hyväksi tai rasitukseksi jälkisäädös on tehty.

Nautelankoski-säätiö vaati Lauri Nautelan jäämistön oikeudenomistajalta, Lauri Nautelan testamentin pätevyyden selvittämisestä, säätiölle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja rikosperäisenä vahingonkorvauksena tavalla joka ei perustu lakiin.

Toimenpide on todennäkoisesti ollut painostusta perillistä kohtaan,jolla Nautelankoski-säätiö on
yrittänyt lopettaa asiallisen pesänselvityksen suorittamisen Lauri Nautelan jäämistössä.